– Manne maam akt fïerhten biejjien govlem, aaj 2021, Jone jeahta, mij Laakesvuemeste Trööndelagesne båata.
Dan 17 jaepien båeries baernien mietie sov nomme «samen» orreme abpe byjjenimmiem. Easkah tjïjhtjede klaassesne, gosse akte jeatjah saemie sov skuvlesne eelki, naakenh eelkin satnem Jone gåhtjodh.
Golme ållesth njieljie noere saemijste sïerredimmiem sijjen etnisiteeten, tjoelen jïh årromesijjien gaavhtan dååjroeh, dotkemeprosjekten Mihá mietie.
Prosjekte dorjesovveme juktie dååjrehtimmieh jïh dååjresh goerehtalledh noere saemine årrodh.
Lohkh aamhtesem nöörjengïelesne!
Gåeteste juhti
Dæjman Jone 1,5 tæjmoeh gåeteste juhti gosse edtji eatnemeåtnoelinjesne aelkedh Kråangken jåarhkeskuvlesne.
Gosse Jone lea skuvlem illeme sæjhta fuelhkien båatsojne jåerhkedh, jïh fuelhkie lea sutnjien kruana tjoevkesem vadteme.
– Sïejhmemes dellie dïhte båarasommes maana båatsojne jåarhka, jïh manne hov dïhte nööremes. Dah vuejnieh mov lea stoerre ïedtje båatsoste, jïh leah jeahteme manne åadtjoem fuelhkien båatsojne jåerhkedh, dïhte 17 jaepien båeries baernie jeahta.
Jone sæjhta darjodh dam maam altese maadtoeladtjh leah dorjeme bijjelen 100 jaepieh, men akten båatsoen gaavhtan mij aajhtoeh klijmajarkelimmijste, faamoebigkemistie jïh geajnojste dååjroe – Jone lea daarpesjamme B-soejkesjem utnedh, jåarhkeskuvlem aelkedh.
Stoerre nïekedasse båatsoen bïjre tjuara vuertedh goske lea skuvlem illeme.
Jone lea akte dejstie mij meatan NRK-raajrosne «Bearkedem? Borteboerne», mij golme noerh dåerede Trööndelageste mearan hïejmevoeneste juhtieh juktie jåarhkeskuvlem vaedtsedh «stoerrestaarine» Alta, Senja jïh Kråangke.
Åvtelhaarvoeh utnieh
Gosse Jone edtji gåeteste juhtedh dellie bïlli altese saemien maadtoe edtji satnem båvvan sïjse bïejedh jïh satnem heerredidh voelph åadtjodh.
Men dïhte aaj jïjtse åvtelhaarvoeh daaroej vööste utni – dej gaskem daaroeh ajve lyjhkoeh soptsestidh staaresne mïnnedh.
– Manne gujht jeatjahlaakan ussjedem goh doh jeenjemes daaroeh. Manne gujht båatsojne byjjenamme jïh saemestem, Jone jeahta.
Sïejhmetji Jone tuhtjie geerve almetjigujmie åahpenidh mah eah ïedtjem utnieh altese jieledevuekeste.
Tjïertevidtjie saemiej vööste
Jåarhkeskuvlesne lahtestimmieh altese etnisiteeten jïh guelmien bïjre leah Jonem baajnehtamme. Dïhte damta satne tjuara jïjtjemse almetjinie jarkelidh, jearohke gusnie lea.
– Gosse leam gåetesne maahtam saemiestidh jïh jïjtjemem årrodh, men gosse skuvlesne tjoerem orre almetjinie sjïdtedh, jïh jis im dam darjoeh, dellie ajve «han samen» sjïdtem. Tjoerem jïjtjemem mubpide sjïehtedidh sijjeste nöörjen seabradahke jïjtjemse munnjien, jallh saemide, sjïehtede.
– Man åvteste vïenhth numhtie?
– Ijje, dïhte sån tjïertevidtjie.
– Jis edtjem aelkedh jïjtjemem årrodh jïh soptsestidh jïh eadtjaldovvedh. Dellie maahtam oktegh sjïdtedh, jïh ij guhte sïjhth mannine årrodh, tjïelkestahta.
– Slæjhtoes göökte eevre joekehts almetjinie årrodh iktegisth, men leam vaane sjïdteme dejnie, Jone jeahta.
Prosjekten åvtehken mietie dotkemeprosjekteste Mihá, jïh professovre Romsan universiteetesne Ketil Lenert Hansen, lea naa sïejhme almetjh saemiej bïjre nåakelaakan soptestieh.
Daate sjugniehtåvva dovne sosijaale medijinie jïh ååredæjja ååredæjjese.
– Gaajhke mij lea dan saemien bïjre lea histovrijen mietie tjarke unnebevyörtegs mïerhkem åådtjeme, Hansen jeahta.
Kråangken Jåarhkeskuvlen rektovre, Anne Birgitte Sklet jeahta satne ij maehtieh aktegslearohkh jïh guktie dejgujmie skuvleaarkebiejjien sïerres almetjidie lahtestidh, sov sjaevehtsvoetedïedten gaavhtan.
– Kråanghken jåarhkeskuvle gaajhkh bïeljelimmieh mah leah vïedteldihkie Ööhpehtimmielaakese § 9A, itjmieslaakan vaalta. Edtja nulletoleraanse årrodh irhkemen jallh trïegkenassen vööste. Trööndelagen fylhkentjïelte lea sisnjelds njoelkedassh jïh maallh dorjeme guktie fylhken jåarhkeskuvlh edtjieh dagkerh aamhtesh gïetedidh, jïh skuvle dejtie fulkie.
Aerpie daaroedehtemeprosessen mænngan
Prosjekten åvtehke dotkemeprosjektese Mihá maahta vihtiestidh dam maam Jone kråahpesne damta.
– Jeenjesh demtieh dïhte mij lea saemien ij seamma hijvenlaakan gorresovvh goh dïhte nöörjen, Ketil Lenert Hansen soptseste.
Dïhte aaj soptseste vigkieh geerve almetji gaskem aaj noeride baajnehtieh. Dej gaskem 100 jaepien båeries vigkieh båatsoesaemiej jïh båantaj jielemi gaskem.
– Gellie digkiedimmieh sosijaale medijinie sjædta, jïh såemies saemien noerh eah sïjhth skuvlese vaedtsedh dan åvteste dan jïjnjh digkiedimmieh bovtsi bïjre sjædta. Båatsoesaemine årrodh maahta lyövlehke damtedh, Hansen jeahta.
Hansen lissehte nöörjen seabradahkesne gellie åvtelhaarvoeh jïh vaenie daajroe man bïjre dïhte saemien lea.
Dotkemeprosjekte lea bijjelen göökte jaepieh vaaseme, jïh daatah healsoen jïh jieledetsiehkiej bïjre 250 saemien noerijste tjöönghkeme.
– Joekoen jeenjesh mah dovne åvtelhaarvoeh jïh sïerredimmiem nöörjen seabradahkesne dååjroeh. Daate lea aerpie daaroedehtemeprosessen mænngan saemijste jïh kveenijste, jeahta.
– Manne ajve jïjtjemem
Jalhts Jone lea dååjreme maam lea dååjreme, dellie altese sosijaale jielede ahkedh buerebe sjædta.
– Munnjien joekoen aelhkie: Manne ajve jïjtjemem jïh dellie dah mah sijhtieh mannine årrodh åadtjoeh dam årrodh, jïh dah mah eah sïjhth åadtjoeh ajve baajedh årrodh, dïhte 17 jaepien båeries baernie jeahta.
Olaug Pettersen, rektovre Jonen aarebi maana- jïh noereskuvlesne, Namsskogan skole, P3.no:se dam vaestede:
– Im daejrieh guktie lij daesnie skïereden 1.b. 2019 åvtelen. Learohke 10. klaassem orriji gïjren 2020. Guktie datne daam tsiehkiem buerkesth dellie sån geerve jïh ovmurreds orreme. Gaajhkh learohkh krïevenassem jearsoe jïh hijven skuvlebyjresasse utnieh, jïh irhkeme ij edtjh gååvnesidh. Skuvlen leah soejkesjh guktie edtja dagkerh tsiehkieh gïetedidh, jïh im vielie lahtestimmieh dïsse utnieh.
Åahpenh Jonine bueriebuktie raajrosne «Bearkedem? Borteboerne» NRK TV:sne
Jarkoestæjja: Ellen B. Jonassen
LOHKH VIELIE:
